Qubee TV
18K subscribers
5.45K photos
20 videos
2.27K links
Qubee TV is an entertainment, Educational and news media established with a great vision to be the best television in our country
Download Telegram
Hojjettoonni mootummaafi Qonnaan bultoonni dirqamaan 'deeggarsa qarshii milishaaf' taasisaa jiraachuu himan.

Qubee TV (Sadaasa 9, 2024) Finfinnee!
Naannoo Oromiyaa Iddoowwan garaagaraatti qonnaan bultoota, hojjettoota mootummaa dabalatee jiraattonni deeggarsa sagantaa nyaata barattootaan cinaatti baasii milishaatif oolu jedhamee birrii akka buusan dirqisiifamaa jiraachuu himan.

Qonnaan bulaan godina Arsii Lixaa aanaa Kofalee maqaan isaanii akka hin ibsamne gaafatan, jalqaba bara 2024 irraa eegalee jiraattonni sagantaa nyaata barattootaa, uffata milishaafi dhiyeessii nyaata milishaaf maallaqa akka gumaachan gaafatamuu himan.

”Bulchaa gandaa miseensota milishaa waliin ta’uun gara mana keenya dhufa. Maallaqa uffataafi nyaataa milishootaaf oolu akka kenninu nu gaafatu,” jedhan.

Qonnaan bulaan kun itti dabaluudhaan haala irra deddeebiifi maalummaa gaaffiiwwan kanaa garaagarummaa qabaachuu hime. “Jalqaba irratti yuunifoormii milishaadhaaf maallaqa gaafatu. Guyyoota muraasa booda kan nyaata milishaaf oolu nu gaafatu,” jechuun himan.

Yeroo baay’ee maallaqni gaafatamu bal’ina lafa qonnaan bulaa sanarratti kan hundaa’u ta’uu eeruun, isaan dhiheenya kana nyaata barattootaaf, nyaataafi uffata milishaaf birrii 1,000 akka kennan gaafatamuu isaanii dubbatan.

Barbaachisummaa sagantaa nyaata barattootaa irratti kan amanan ta’us, hanga ammaa “nyaanni tokkollee barattootaaf hin kennamne” jedhan.

Qonnaan bulaan kun itti dabaluudhaan gaaffiiwwan kana mormuun balaa akka qabu himuun. ”Yoo mormine gara waajjira poolisiitti geeffamna,” jechuun dhimma ollaa isaanii maallaqa gaafatame kaffalu diduun guyyoota torbaaf hidhamanii turan akka fakkeenyaatti kaasuun dubbatan.

Haaluma walfakkaatuun magaalaa Shaashamanneetti barsiisaa mana barumsaa sadarkaa 1ffaa kan ta’e Tasfaayee Tolosaa (maqaan kan jijjiirame) mindaa ji’aa birrii 6,000 irraa maallaqa hir’ifamuun yaaddoo qaban ibsan. Qaala’insa jireenyaa dabalaa dhufuun duraanuu fedhii bu’uuraa maatii isaa guutuuf akka rakkisaa itti taasise ibse.

Tasfaayeen ji’atti birrii 600 hanga 700 ta’u deeggarsa milishaa jedhamee akka irraa kutamu hime. “Kun jireenya barsiisotaafi hojjettoota mootummaa ulfaataa taasisaa jira,” jedhan. “Yeroo tokko tokko deeggarsa namoomaa ykn milishaaf akka ta’e osoo nu hin beeksisin mindaa keenya irraa hir’isu” jedhan jechuun Addis Standard gabaase.
Misooma Haroo Basaqaa Yeroo ammaa Suuraan.
📷 Miidiyaa hawaasummaa MM Dr. Abiyyi Ahimad
Dr. Abiyyi Ahimad 'Mandara Beenuunaa' eebbisiisan.

Qubee TV (Sadaasa 10, 2024) Finfinnee!
Ministirri Muummee Itoophiyaa Dr. Abiyyi Ahimad 'Mandara Beenuunaa' kan qarqara Haroo Basaqaatti Ijaarame eebbisiisan.

‘Mandarri Beenuunaa’qarqara Haroo Basaqaatti kan argamu yoo ta’u kutaalee ciisichaa ammayyaa, galma, mana siniimaa, bakka bashannanaa, ispaa, akkasumas oyruu kuduraafi muduraafi Maaddii Guutuu kan hammate ta’uun ibsame.

Ijaarsi mandara kanaa aadaa ijaarsa manaa ijaarsa ammayyaa waliin qindaa’ee kan hojjetame ta’uu himuun, naannawaa sanaaf humna turizimii dabalataa kan uume bakka hawwata tuuriizimii jaallatamaa ta’uu ibsan.

Ministirri Muummee Itoophiyaa Dooktar Abiyyi Ahimad sirna eebbichaarratti ergaa dabarsaniin, ‘Mandarri Beenuunaa’ ni danda’amaa qabatamaan kan argisiiseedha jedhan.

Naannawichi haala qilleensaafi teessuma lafaa rakkisaa akka qabu eeruun, kana dandamachuun mandara bareedaa dhugoomsuun akka danda’ame dubbatan.
Waltajjiin marii Aartii ijaarsaafi guddina biyyaaf jedhu geggeefame.

Qubee TV (Sadaasa 12, 2024) Finfinnee!
Ministeerri Aadaafi ispoortii Waltajjiin marii Aartii ijaarsaafi guddina biyyaaf jedhu ogeeyyii aartii waliin geggeesse.

Mata duree "Aartiin misooma hunda galeessaafi ijaarsa mootummaatiif" jedhuun waltajjii marii ogeeyyota seektara aadaafi ispoortiitiin qophaa'e irratti Ministeerri Aadaafi ispoortii aadde Shaawiit Shaankaa seenaa addunyaa keessatti hojilee biyya tokko guddisanii agarsiisuu keessatti aartiin gahee olanaa qabaata jechuun, akkuma durii ogeeyyiin Aartii hojilee biyyaa cimsanii akka hojjaatan dhaaman.