Lyön vetoa, että asepalveluksesta tullaan puhumaan tulevina vuosina samalla tavalla kuin peruskoulusta PISA-tulosten jälkimainingeissa.

Toivottavasti siinä ei käy samalla tavalla, että ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Kauppias hoitaa homman

Yksilölle työllistymisen insentiivit ovat hyvinkin selkeitä ja välittömiä, kuten myös työtä tarvitsevalle työn hankkimisen.

Onko todella tarpeellista lisätä tähän kokonaisuuteen kolmansia osapuolia ja keinotekoisia lisämekanismeja? Työmarkkinoiden suhteen julkisen sektorin tehtävä ei tulisi olla muu, kuin poistaa niitä kynnyksiä mitä se on itse menneisyydessä asettanut.

Ongelma on tunnistettu oikein, mutta ratkaisuehdotus menee metsään.

--

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012101286.html

Outo mielipidekirjoitus, mitähän kirjoittaja edes käytännössä toivoo tapahtuvan?

Millekään asumismuodolle tai ryhmälle ei pidä räätälöidä erityiskohtelua, vaan jokainen tekee oma päätöksensä siitä, miten ja missä asuu.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012053671.html

Päivän leikkauskohde:

Vapaaehtoistyönteon seuraamiseen ja siitä rankaisemiseen käytetyt virkamiestyötunnit.

Valvontakoneiston rakentamiselle vaikuttaa olevan massiivinen tarve, ja sen palasia runtataan läpi niin suunnasta kuin toisesta.

Tietenkin on hyvin vaikeaa argumentoida lasten suojelemiseen vetoavaa argumenttia vastaan, mutta kyseessä onkin silmänkääntötemppu. Valtion kontolle pyritään nostamaan näennäisesti jalo tavoite muiden päämäärien keppihevoseksi.

Välittömän vastuun lapsesta tulisi tietenkin kuulua hänen huoltajilleen. Heille on triviaalia päättää, minkälaisiin laitteisiin ja alustoille lapsella on pääsy.

Viisivuotiaan ei missään nimessä kuulu operoida sirkkeliä, mutta onko ratkaisu todella vaatia jokaista sirkkeliä lukittautumaan, ellei käyttäjä todenna ikäänsä?

Hyvä kirjoitus. Huoltovarmuus on ehdottomasti konsepti, joka on otettu vaikka minkälaisen toiminnan keppihevoseksi.

Esim. nykymallisia maataloustukia on perusteltu huoltovarmuudella iät ja ajat, mutta alan Venäjä-riippuvuuden purkamiseen havahduttiin kunnolla vasta vuonna 2022.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000012137677.html

Osallistava budjetointi ei tuota paljoa muuta kuin julkisen sektorin turhaa rönsyämistä luontaisten velvoitteidensa ulkopuolelle.

Tulosvastuun puute johtaa toistuvasti tehottomuuksiin ja järjettömyyksiin. Olisiko tästä mahdollista päästä eroon?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012141546.html

Jonkun silmissä toistuva teema postauksissani saattaa olla: ”Öy öy, katsokaa, kun julkinen sektori tekee jotain hölmöä.” Tämä on tavallaan totta, mutta se ei itsessään ole pointti.

En väitä, etteikö yksityinen sektori kykenisi hölmöyksiin aivan yhtä lailla. Merkittävin ero näiden kahden välillä on markkinamekanismi ja sen tuoma vastuu.

Vapailla markkinoilla toistuvasti hölmöyksiä tuottavat toimintamallit kuihtuvat ajan myötä pois. Minkä tahansa toiminnan suojaaminen tältä itsekorjautuvalta mekanismilta on itsessään haitallista ja ansaitsee siksi kaiken siihen kohdistuvan kritiikin.

Mutta sentään Helsinki onnistui tinkaamaan 50 kiloa pois edellisestä vastaavasta hankkeesta. Ottamatta edes huomioon inflaatiota.

Että sinänsä halpaa kuin saippua.

Perjantain piristykseksi: Moskovan pörssi kutittelee kahden tonnin haamurajaa ja hyökkäyssodan alun alimpia pohjamutia.

Joidenkin mielestä Kokoomuksen kuuluisi olla se vapaiden markkinoiden ja minimaalisen väliintulon puolue.

Missä tämä ideologinen pohja oikein on?

Sitä ei ole. Kuten muutkin valtapuolueet, Kokoomus on vain työkalu omille eturyhmilleen vivuttaa julkista valtaa omiin tarpeisiinsa. Garden Helsinki on tästä vain yksi esimerkki.